Välillä vihaan tätä kaupunkia jossa olen syntynyt ja nyt jälleen paluumuuttanut, mutta on tässä paikassa kyllä jotain kultaakin kalliimpaa. Jotta en moista unohtaisi, alankin pitämään täällä sarjaa siitä, mikä kaikki tässä kotiseudussani viehättää. Ja ensimmäisenä se suurin rakkauteni, Joki.
Joki kulkee läpi kaupungin ja sen varrelle mahtuu monenmoista mahtavaa ja muistorikasta paikkaa ihan lapsuudestani tähän päivään. Näin syksyisin rakastan eniten kuitenkin vedenpintaan heijastuvaa ruskaa. Sitä ihailimme tänäänkin pyöräajelulla tyttären kera.
Joen varrella on monta paikkaa, jossa pyörän voi myös parkkeerata ja nauttia olostaan. Tänään pyörä pysähteli useamman leikkipuiston kohdalle, jossa pidettiin kakkukestejä muidenkin paikalle pysähtyneiden lapsosten kesken.
Tämä joki sai muuten muistelemaan myös Kokemäenjokea, jonka eräällä tietyllä mattolaiturilla haaveilin parin vuoden ajan elämästäni. Joki teemaan liittyy myös eräs suosikkikirjani: Herman Hessen Siddhartha. Voisin nähdä itseni vanhenemassa joen varrella kuten tuon kirjan päähenkilö. Joet ovat suuri rakkauteni.
Annan ja Emilian sielukas äiti
1 päivä sitten
1 kommentti:
Minustakin tuossa kaupungissa yksi parhaista asioista oli joki! Kaunis, yhtä aikaa rauhallinen ja eläväinen joki. Ja sen hyvin hoidetut rannat.
Lähetä kommentti