Nyt on kiirusta arjesta. Ei edes ehdi päivittelemään saati muuta luovempaa tekemään. Tytär kysyi eilen: "Ehditäänkö äiti leikkiä? Eihän sun tartte tiskata? Etkä ole menossa tietokoneelle?"
(Tunsin pienen piston, vaikka todellisuudessa kotitöistä olen tehnyt vain pakollisimmat ja kaaos ympärillä alkaakin olla jo aika sietämätön. Ja konetta en eilen edes aukaisut.) Vastasin, että "ei, nyt äidillä on aikaa leikkiä." Ja ai kun me leikimmekin antaumuksella illan unille saakka.
Onneksi huomenna on jo perjantai eikä viikonlopulle ole mitään ylimääräisiä suunnitelmia. (Paitsi kauhea määrä kirjoitettavia koulutöitä työharjoittelun arviointia varten, mutta sitähän ei lasketa. Eihän?)
2 kommenttia:
Voih! Näiltä pistoilta ei kai voi välttyä, vaikka kuinka yrittäisi.
Itselläni ei juuri nyt ole kiirus mihinkään (siis ihanaa!), mutta silti miettii päivittäin, onko antanut tarpeeksi aikaa lapsille vai roikkunut liikaa vaikka koneella ja omissa ajatuksissaan.
Vaikeaa on.
Lapset ovat kovin tarkkanäköisiä.
Täältä saa lapsenhoitoapua kirjoitustöiden ajaksi ja muutenkin.
Lomaviikolla on aikaa lapsenlapselle.
Ja saattapi olla että siivousapuakin olis tarjolla :o)
Lähetä kommentti