Aloitimme tänään tyttären kanssa satukirjan kirjoittamisen ja kuvittamisen. Tälläisiä satuja sai ensimmäinen aukeama:
Vasen sivu:
Tästä tulee semmoinen pitkä mato. Se luikertelee tälleen tässä. Tänne vähän... Tohon pittää vähän panna. Nyt siinä on se pää.
Oikea sivu
Pallokuvan alla olevasta:
Tähän pittää piirtää että on lääkettä. Villiina kyssyy: Onko äiti antanut minulle lääkettä?
Villiina kirjoittaa.
(Leikkii että on puhelimessa) Haloo! Onko äiti antanut minulle lääkettä? Se vastasi ei on antanut.
Pallopaperiin liimatusta sedästä:
Setä tykkää tosta kauheesti. Setä tykkää palloista. Se heittää niitä palloja ilmaan.
Aiemmin tytär myös kertoi että "Tästä tulee pitkä setä. Sillä on hattu päässä."
4 kommenttia:
Ihana!
Taidan varastaa idean ja ryhtyä puuhaan oman tyttären kanssa.
Just eilen mietin, mitä voisi tehdä yhdessä kolmivuotiaan kanssa mikä voisi olla kivaa myös äidistä (itsekästä mutta totta!) :)
Kiitos!
hehee, siitä se kirjailijan ura urkenee! oliks Pirpanassa vielä asiasta enemmän? jostain syystä sen palvelin ei toimi...
Helinä: Nappaa vaan. Ei tuo liene ihan multa lähtöisen ole. Luulen että moisia on tehty ennenkin. Esimerkiksi meidän päiväkodissa kaikki lapset saivat kertoa ja kuvittaa yhden sadun yhteiseen kirjaan ja niitä luettiin sitten yhdessä kaikien kuullen joulukalenterina. Niistä tuli ihan tajuttoman hienoja tarinoita!
Toivo: Vuodatusta päivitetään siis palvelinta... Eikähän sinne huomenissa pääse lukemaan myös joulusta ja uudesta vuodesta. Tästä aiheesta ei ollut enempiä sielläkään.
Taitaa olla tulossa oikein todellinen kirjailija :)
Ihana idea!
Ison hymyn täällä ainakin sai aikaiseksi...
Lähetä kommentti