Välillä arki sujuu kuin sävelillä tanssien, väliin ei. Esimerkiksi kun juuri ennen iltatoimille menoa huomaa vessapapereiden auttamattomasti loppuneen eikä ole pienintäkään halua lähteä enää tarpomaan kaksin kauppaan. Välillä toivon suuresti, että yhteisöllisyyttä olisi jäljellä kerrostaloasukkaiden joukossa ja voisi mennä naapuriin pyytämään rullaa lainaan helpotukseen.
Onneksi sentään leipomamme patongit onnistuivat ja olivat herkullisia ja kaapista löytyi vielä pipareitakin jälkiruuaksi. Kyllä meidän neitien kelpaa.
2 kommenttia:
joo, mustakin on ihan mahtia kun A kuuntelee jotain biisiä ja sanoo tykkäävänsä erityisesti jostain tietystä kohdasta. kerrankin se analysoi yhden biisin yhtä lauluosuutta että "kuulostaa kuin se ääni vapautuisi ja lähtisi lentämään".
onnea onnistuneista patongeista. meidän sämpylöille ei käynyt tuossa muutama viikko sitten ihan yhtä hyvin (mrr, vieläkin suututtaa).
tapaamisiin pe?
V.
Me kuunnellaan tytön kanssa tässä just Pekka Strengin Kesämaata :)
Sori, mutta haastan sut TAAS ;D
Ja muuten vastaan siihen viime haasteeseesi kunhan keksin edes jotain (tylsä tyyppi olen).
Lähetä kommentti